Kaksi hyvin erityyppistä joukkuetta kohtaa illan viimeisessä ottelussa. Suurten tähtien ja egojen Norsunluurannikko saa vastaansa työteliään ja nöyrän Japanin. Sääennuste lupaa peliin sellaista 25:n asteen lämpötilaa ja todennäköisesti sadetta, joten edessä voi olla toisinto Meksiko-Kamerun-pelistä.
Norsunluurannikon joukkue vilisee isoja nimiä ja kärkikolmikko Drogba, Gervinho ja Kalou on varmasti hankala pidettävä Japanin puolustukselle. Itseäni eniten kiinnostaisi nähdä Wilfried Bony, joka teki Swansealle viime kaudella 16 maalia Valioliigassa, mutta todennäköisesti Bony tulee peliin penkiltä, jotta Drogba pysyy tyytyväisenä. Yaya Touren esimerkki pakastevihannesten vetämisestä nenään pienestäkin asiasta lienee suurin ongelma valmentaja Sabri Lamouchille. Elefanttien suurin ongelma helpohkossa alkulohkossa onkin keskittyminen peliin eikä omiin asioihin.
Japani, jota valmentaa italialainen valmentaja. Äärikurinalaista, systemaattista peliä, jossa liike ei lakkaa hetkeksikään. Keskikentältä löytyvät joukkueen suurimmat tähdet Keisuke Honda (AC Milan) ja Shinji Kagawa (ManU) ja maalinteosta päävastuun kantaa Shinji Okazaki (Mainz, 15 maalia viime kaudella), joten ihan maailmantähdistä ei ole kyse, mutta joukkueena Japani on varmasti yhtenäisempi kuin Norsunluurannikko. Eri asia on riittääkö se. Japanilla on kuitenkin kokemusta viime kesältä Confederations Cupista, joten totuttelu säähän lienee hiukan helpompaa tänä kesänä.
Tulosvedon kannalta peli on tosi hankalan oloinen. Todennäköisesti maaleitta ei jäädä kummassakaan päässä, mutta jomman kumman joukkueen romahtaminen on mahdollisuuksien rajoissa, jolloin maaleja voi tulla enemmänkin. Sääolosuhteet toisaalta hankaloittavat, mikä voi rajoittaa maalimääriä, mutta lähdetään siitä liikkeelle, että kummankaan puolustus ei saa pidettyä toista täysin aisoissa, Japani laadun puutteen takia ja Norsunluurannikko kunnollisen joukkuepelin puutteen vuoksi, ja laitetaan kummallekin 1 ja 2 maalia.
Kyllä, molemmat maalaavat: 2 - 2. Jos olisin Norsiksen valmentaja, niin laidalta korkeita keskityksiä Drogballe ja kumppaneille 12 metriin ja siihen kolmiossa pilkun etupuolelle, takapuolelle ja pari metriä alemmas vielä yksi porrastamaan. Ei voi kuin onnistua. Mutta maata pitkin japanialaisia vastaan, no way. Ilmaherruus ratkaisee.
VastaaPoistaAika hyvin ennustettu Elefanttien maalintekoprosessi... :)
VastaaPoista