Yle näytti illan päämatsinaan Kamerun-Brasilia-matsin, mutta itse katsoin Kroatia-Meksiko-ottelun, koska siinä oli enemmän panosta. Ja ainakin tällä kertaa tein täysin oikean valinnan. Kroatia ja Meksiko esittivät sellaista jalkapalloa, jota toivottavasti nähdään myös jatkossa.
Meksikolle riitti tulokseksi tasapeli, mutta se ei suuremmin näkynyt pelissä. Ottelun ensimmäisellä jaksolla Kroatia hallitsi enemmän palloa pitkälti siitä syystä, että he karvasivat käsittämättömän korkealta, pyrkien estämään Meksikon pelinrakentamisen. Parhaimmillaan Kroatialla oli kuusi pelaajaa prässäämässä Meksikon kenttäpuoliskolla, kun pallo oli Meksikolla. Muutaman kerran Meksiko pystyi purkamaan prässin nopealla lyhytsyöttöpelillä, mutta aika usein Meksikon puolustajat joutuivat hakemaan pitkillä palloilla kärkimiehiä ja näistä Kroatia sai pallon useammin haltuunsa. Meksikon maalivahti Ochoa on selvästi heikko pelaamaan palloa jalalla ja tätäkin Kroatia käytti hyväkseen prässissä.
Pahimmat tilanteet kuitenkin syntyivät Kroatian maalille. Keskikenttäpelaaja Hector Herrera, numero 6, pääsi laukomaan 25 metristä ja esitti yhden kisojen upeimmista kaukolaukauksista. Pallo oikeaan ylänurkkaan, mutta noin kymmenen senttiä liian korkeana ja ylärimasta takaisin kentälle päin. Kroatia haki hyökkäyksiä laitojen kautta, maata pitkin pelaamalla ja välistä pitkillä palloilla Mandzukicille, joka pudotteli niitä taustalta nousijoille, mutta Meksikon puolustus hoiti kaiken erinomaisesti.
Toisella jaksolla Kroatia muutti systeemiään vaihdon avulla hyökkäävämmäksi, mutta pelin ratkaisu näytti tulevan siitä, että Kroatia ei jaksanut omaa pelisysteemiään 60 minuuttia kauempaa. Tässä vaiheessa peli siirtyi Meksikon haltuun ja joukkue teki nopeassa tahdissa kolme maalia, joista kaksi tuli yllättäen kulmapotkuista ja yksi loistavalla lyhytsyöttökuviolla, jossa Kroatian puolustus pelattiin täysin pihalle. Lopussa Kroatia pääsi tekemään tyylikkään kavennuksen, kun Meksiko löysäsi tahtiaan, mutta viimeinenkin toivo takaa-ajosta katkesi Rebicin suoraan punaiseen peliajan lopulla.
Pelin kuluessa oma kannatukseni kääntyi hyvinkin vahvasti Meksikon puolelle Kroatian ylimielisyyden ja säännöistä piittaamattomuuden takia. Pelin parhaan torjunnan esitti Darijo Srna toisella jaksolla pelin ollessa vielä 0-0, torjumalla Andres Guardadon laukauksen viiden metrin viivalla tyylikkäästi kahdella kädellä. Laitapakilta ei välttämättä ihan järkevin teko, mutta kun tuomari oli taas puolisokea, niin kaikki tuntui olevan sallittua. Toinenkin täysin selvä käsivirhe Kroatian pelaajalta jäi viheltämättä, mutta tästä Srnan tekeleestä olisi pitänyt antaa rangaistuspotku ja punainen kortti. Onneksi tuomarin sokeus näissä tilanteissa ei sitten ratkaissut peliä.
Meksiko on nyt kahdessa pelissä onnistunut vääntämään itselleen voiton tuomarivirheistä huolimatta, joten joukkue tuntuu olevan hyvässä vauhdissa ja Hollanti-Meksiko-pelistä tulee varmasti viihdyttävä koitos.
Brasilian pelistä katsoin vain maalit, joista mieleeni jäi lähinnä Kamerunin heikko asenne puolustuspelaamisessa. Luvattoman helppoja pallon menetyksiä omassa päässä ja ei ihme, että maaleja tulee. Kamerunin tasoitusmaalissa itseäni ihmetytti Thiago Silvan passiivinen pelaaminen, sillä hänellä oli hyvin aikaa liikkua ja blokata syöttösuunta maalin eteen, mutta hän vain seisoskeli ja katseli tilannetta rauhallisesti. Samanlaista pelaamista Chileä vastaan ja isäntä on ulkona kisoista.
Brasilia voitti oman lohkonsa, mutta ei oikein yhdessäkään pelissään vakuuttanut. Toisaalta pelin tarvitsee olla valmista vasta ensi pelistä eteenpäin, joten alkulohkossa parhaan esityksen esittäminen voi helposti lopettaa kisat neljänteen peliin. Joka tapauksessa A- ja B-lohkojen kohtaamisissa ensimmäisellä pudotuspelikierroksella tulemme näkemään erittäin mielenkiintoiset ja toivottavasti myös hyvätasoiset pelit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti