Eilinen finaali oli sitten aika odotetunlainen ja tulosvedossa taas oma positiivisuus aiheutti tappioita, kun jäi se 0-0 pois tuloksista. Muutenkin pudotuspelien vähämaalisuus söi vedonlyöntitulosta. Voittoa vedonlyönneistä tuli 247,60 euroa ja panoksiin meni (63 tulosvetoa, 1 pitkäveto ja 2 voittajavetoa) 262 euroa, joten ei tästä leipätyöksi ole.
Saksan voitto oli mielestäni jalkapalloilulle hyvä asia, koska Saksa oli selkeästi niitä harvoja joukkueita Kolumbian lisäksi, joka uskalsi hyökätä joukkueena. 2004 EM-kisat ja 2006 MM-kisat päättyivät selkeästi puolustavien joukkueiden voittoon ja kun samanaikaisesti Mourinho alkoi saavuttaa menestystään sarjatasolla samantyylisellä taktiikalla, niin moni valmentaja alkoi kopioimaan menestyvää systeemiä. Samaan aikaan kuitenkin Espanja ja Saksa alkoivat toteuttamaan omia versioitaan pallokontrollipelistä ja aktiivisesta hyökkäämisestä ja tulos on tässä. Toivottavasti jatkossa monet muutkin joukkueet vaihtavat peliään hyökkäävämpään suuntaan.
Kisoja on jo ennätetty hehkuttaa monelta suunnalta kaikkien aikojen parhaina MM-kisoina ja ne olivat selvästi paremmat kuin kahdet edelliset MM-kisat, mutta vertailua aikaisempiin kisoihin on hankala tehdä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin näimme selvästi aktiivisempaa ja monipuolisempaa jalkapalloa. MM-kisoilla on selvä etu EM-kisoihin siinä mielessä, että osa joukkueista on hyvinkin tuntemattomia ja tämä tuottaa positiivisia yllätyksiä, kuten Costa Rica ja Kolumbia näissä kisoissa osoittivat.
Kolumbian James Rodriguez on nostettu lähes joka paikassa kisojen sensaatiopelaajaksi ja kun keskikenttäpelaaja voittaa maalikuninkuuden tekemällä joka pelissä maaleja, niin syytä onkin. Jamesin lisäksi omaan silmääni kentältä sattui muutamia muitakin kiintoisia pelaajia. Meksikon Hector Herrera on hyvä esimerkki perinteisemmästä keskikenttäpelaajasta tai nykyään käytetty termi on box-to-box pelaaja eli hallitsee sekä puolustamisen ja hyökkäämisen.
Eurooppalaisista pelaajista osakkeitaan varmaan eniten nostivat Hollannin Daley Blind ja Ranskan Antoine Griezmann, mutta pääosin esillä olivat ennestään tutut nimet. Tieto leviää nykyään nopeammin ja parhaat pelaajat päätyvät jo nuorempina isompien seurojen haaveihin. Esimerkkinä Ghanan Christian Atsu, joka oli itselleni uusi ja pirteä pelaaja, mutta on ollut jo Chelsean kirjoilla ainakin vuoden ajan. Peliaikaa tällainen nuori lupaava pelaaja hakee sitten lainalla pienemmistä seuroista.
Osa joukkueista oli rakennettu selkeästi yhden pelaajan ympärille ja monella muulla joukkueella oli selkeä ykköspelaaja, jonka puute tai huonokuntoisuus vaivasi. Portugali romahti totaalisesti CR7:n esitysten myötä ja Brasilia näytti olevansa hyökkäyspäässä täysin Neymarin varassa. Argentiina luotti Messiin ja se kantoi tällä kertaa finaaliin asti, mutta siellä parempi joukkue voitti. Uruguayn Luis Suarez ja Chilen Arturo Vidal olivat sellaisia pelaajia, jotka täysikuntoisena olisivat saattaneet mahdollistaa joukkueensa tietä eteenpäin. Suarezin tapauksessa tosin petti myös pää polven lisäksi.
Kisoissa nähtiin myös monta loistavaa maalivahtipeliä, joista Saksan Neuer esitti Algeriaa vastaan yhden parhaista. Maalivahdin ei tarvitse enää olla pelkkä torjuja, mutta Meksikon Ochoa, Costa Rican Navas ja USAn Howard osoittivat omilla otteillaan, että hyvä maalivahti on jalkapallossakin vahvuus.
Kisojen voittajiin lukeutuivat myös monet valmentajat etunenässä Hollannin Louis van Gaal. Hollanti esittikin kisojen aikana eniten erilaisia taktiikoita ja pelaajien täysi luottamus systeemeihin kantoi lähes finaaliin asti. Costa Rica oli löytänyt joukkueelleen joustavan taktiikan, joka toimi erinomaisesti kaikissa peleissä ja nosti ehkä tasoltaan heikon maan puolivälieriin. Ainoa pitkälle edennyt joukkue, jota voi pitää taktisesti köyhänä oli Brasilia, joka pelasi koko kisojen ajan itsepäisesti yhdellä ja samalla tavalla, joka sitten kostautui välierässä.
Tuomarityöskentelyä lienee syytä tarkistella jälkikäteen kriittisesti, mutta pääasiallisesti tuomarit suorittivat työnsä melko hyvin. Suurin epäonnistuminen mielestäni tuli Brasilia-Kolumbia-pelissä, jossa tuomari salli aivan liian kovan pelaamisen ja Brasilia käytti tätä hyväkseen ja rikkoi Kolumbian pelin täysin potkimalla jaloille. Loppuhinta oli vain sitten liian kova Neymarin loukkaantumisen vuoksi. Muutenkin tuomarilinja oli välistä jopa räikeänkin suosiva kotijoukkuetta kohtaan, mutta onneksi tälläkin kertaa oikeus toteutui.
Kisoissa oli monta erikoista peliä, joista Hollannin 5-1-löylytys Espanjasta heti kisojen aluksi ja Brasilian luhistuminen välierässä Saksalla 7-1 lienevät ne, jotka muistuvat mieleen pitkäänkin kisojen jälkeen. Itselleni kisojen kaksi parasta peliä olivat Kroatia-Meksiko ja Belgia-USA. Viihdyttävää, hyökkävää peliä, jossa molemmat joukkueet pelasivat hyvin. Lisäksi Sveitsi-Ranska, Saksa-Ghana ja Espanja-Chile olivat sellaisia pelejä, joista nautin suuresti.
Kisoja tuli tällä kertaa seurattua hyvin erilaisella painotuksella tämän blogin ja vedonlyönnin takia. Nyt pitää sitten päästä eroon päivittäisestä kisauutisten lukemisesta ja tulospohtimisesta, mutta eiköhän se onnistu. Kahden vuoden päästä on sitten taas pohdinta edessä oliko tämä hyvä tapa seurata kisoja vai pitäisikö taas ottaa erilainen lähtökohta. Lukijoitakin muutama täällä näkyy olleen, joten toivottavasti jotain uutta ja erilaista löytyi näistäkin jutuista.
Hyvää kesää kaikille!
maanantai 14. heinäkuuta 2014
sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
Saksa-Argentiina, ennakko
Joukkueet ovat kohdanneet toisensa jo kahdesti MM-finaalissa (1986 ja 1990) ja näiden pelien lisäksi vielä neljä muuta kertaa MM-kisoissa, joten tämä on siis jo joukkueiden seitsemäs keskinäinen kohtaaminen MM-tasolla. Jalkapallojumalat ovat jostain syystä päättäneet, että näiden joukkueiden tie osuu usein ristiin. Saksa johtaa näitä keskinäisiä kohtaamisia neljällä voitolla, kun ainoa Argentiinan voitto on vuoden 1986 finaalista.
Vastakkain on kaksi kisojen eniten syöttävää joukkuetta ja Saksan syöttöprosentti on myös paras kaikista jatkoon menneistä joukkueista (82 %), mutta Argentiina ei ole paljoa perässä (78 %). Laukauksia Saksa on ampunut maalia kohti 64/88, kun Argentiinalla vastaava lukema on 61/95. Kun maalilukemat ovat Saksan eduksi 17-8, niin Argentiinalla on selkeä ongelma maalinteon suhteen. Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että molemmat joukkueet ovat tehneet maalinsa pääosin pelitilanteista (Saksa 14/17, Argentiina 7/8), joten kumpikin joukkue pystyy luomaan maalipaikkoja muutenkin kuin erikoistilanteista.
Puolustuksellisesti molemmat joukkueet ovat olleet erinomaisia, vaikkakin hieman eri tavalla. Saksa luottaa pallonhallintaan ja on pelannut korkealla linjalla, koska Neuer pystyy huolehtimaan suurenkin alueen linjan takana. Argentiina taas sumputtaa keskustan ja tukkii vastustajan maalintekoyritykset laskemalla riittävästi pelaajia pallon ja maalin väliin. Molemmat joukkueet prässäävät pallollista pelaajaa, jos tämä on huonossa asennossa tai joutuu ottamaan pallon hankalassa paikassa, mutta muuten joukkueet luottavat omien systeemeidensä toimivuuteen ja pelaavat enemmän systeemien kautta kuin yksilöratkaisuilla.
Hyökkäyspelissä joukkueilla on selkeä ero pelitavassa. Saksa pyrkii liikuttamaan palloa laajalti pelaajalta toiselle eikä hyökkäyksillä ole yhtä selkeää kohdetta ja pelaajat vaihtavat paikkaa tarpeen mukaisesti. Argentiina taas on pitkälti riippuvainen Messin ratkaisuista ja usein peli kulkee turhankin yksipuolisesti hänen kauttaan. Saksan aktiivinen hyökkääminen voi toisaalta avata Messille enemmän tilaa kuin monet aikaisemmat pelit.
Argentiinan puolustussysteemissä pelaajat tukevat hyvin toisiaan ja pitävät keskustassa välit pieninä ja siten ohjaavat pelin laitoihin. Saksan aikaisemmista vastustajista Algeria on ehkä lähinnä tyyliltään samanlainen, mutta Argentiina on mielestäni tasollisesti parempi ja myös vaarallisempi vastahyökkäyksissä. Onkin mielenkiintoista nähdä onko Saksa löytänyt jotain heikkouksia tällä tyylillä puolustavaa joukkuetta vastaan.
Saksa tullee hallitsemaan peliä, mutta Argentiina pyrkii myös pitämään palloa ja rakentamaan hyökkäyksiään rauhassa, joten tulemme näkemään todennäköisesti alkuun temmoltaan hyvinkin rauhallisen pelin. Nopea maali jompaan kumpaan suuntaan muuttaisi pelin luonnetta kummasti, mutta itse uskon, että ratkaisut nähdään toisella jaksolla, kun valmentajilla on ollut aikaa nähdä vastustajan pelityyli. Saksalta löytyy penkiltä enemmän tasoa ja vaihtoehtoja, joilla peli ratkaistaan. Tulosvetoon Argentiinalle 0 ja 1 maalia ja Saksalle 1 ja 2 maalia.
Vastakkain on kaksi kisojen eniten syöttävää joukkuetta ja Saksan syöttöprosentti on myös paras kaikista jatkoon menneistä joukkueista (82 %), mutta Argentiina ei ole paljoa perässä (78 %). Laukauksia Saksa on ampunut maalia kohti 64/88, kun Argentiinalla vastaava lukema on 61/95. Kun maalilukemat ovat Saksan eduksi 17-8, niin Argentiinalla on selkeä ongelma maalinteon suhteen. Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että molemmat joukkueet ovat tehneet maalinsa pääosin pelitilanteista (Saksa 14/17, Argentiina 7/8), joten kumpikin joukkue pystyy luomaan maalipaikkoja muutenkin kuin erikoistilanteista.
Puolustuksellisesti molemmat joukkueet ovat olleet erinomaisia, vaikkakin hieman eri tavalla. Saksa luottaa pallonhallintaan ja on pelannut korkealla linjalla, koska Neuer pystyy huolehtimaan suurenkin alueen linjan takana. Argentiina taas sumputtaa keskustan ja tukkii vastustajan maalintekoyritykset laskemalla riittävästi pelaajia pallon ja maalin väliin. Molemmat joukkueet prässäävät pallollista pelaajaa, jos tämä on huonossa asennossa tai joutuu ottamaan pallon hankalassa paikassa, mutta muuten joukkueet luottavat omien systeemeidensä toimivuuteen ja pelaavat enemmän systeemien kautta kuin yksilöratkaisuilla.
Hyökkäyspelissä joukkueilla on selkeä ero pelitavassa. Saksa pyrkii liikuttamaan palloa laajalti pelaajalta toiselle eikä hyökkäyksillä ole yhtä selkeää kohdetta ja pelaajat vaihtavat paikkaa tarpeen mukaisesti. Argentiina taas on pitkälti riippuvainen Messin ratkaisuista ja usein peli kulkee turhankin yksipuolisesti hänen kauttaan. Saksan aktiivinen hyökkääminen voi toisaalta avata Messille enemmän tilaa kuin monet aikaisemmat pelit.
Argentiinan puolustussysteemissä pelaajat tukevat hyvin toisiaan ja pitävät keskustassa välit pieninä ja siten ohjaavat pelin laitoihin. Saksan aikaisemmista vastustajista Algeria on ehkä lähinnä tyyliltään samanlainen, mutta Argentiina on mielestäni tasollisesti parempi ja myös vaarallisempi vastahyökkäyksissä. Onkin mielenkiintoista nähdä onko Saksa löytänyt jotain heikkouksia tällä tyylillä puolustavaa joukkuetta vastaan.
Saksa tullee hallitsemaan peliä, mutta Argentiina pyrkii myös pitämään palloa ja rakentamaan hyökkäyksiään rauhassa, joten tulemme näkemään todennäköisesti alkuun temmoltaan hyvinkin rauhallisen pelin. Nopea maali jompaan kumpaan suuntaan muuttaisi pelin luonnetta kummasti, mutta itse uskon, että ratkaisut nähdään toisella jaksolla, kun valmentajilla on ollut aikaa nähdä vastustajan pelityyli. Saksalta löytyy penkiltä enemmän tasoa ja vaihtoehtoja, joilla peli ratkaistaan. Tulosvetoon Argentiinalle 0 ja 1 maalia ja Saksalle 1 ja 2 maalia.
Brasilia-Hollanti, jälkipuheet
Brasilian puolustuksen totaalinen romahtaminen jatkui vielä pronssiottelussa. Veikkaus oli laittanut pitkävetoon Hollanti +2 kertoimeksi 14,5, jonka nappasin kiinni, kun hiukan epäilytti tuo Brasilian peli. Tällä kertaa siis kannatti.
En tiedä vaikuttaako Brasilian maine vai mikä siihen, että joukkueeseen on hankala asennoitua objektiivisesti, mutta rupesin sitten pelin aikana miettimään Brasilialle tehtyjä maaleja. Alkulohkossa Kroatia teki maalin nopeasta vastaiskusta, kun Brasilian puolustajilla ei ollut hajuakaan tilanteen oikeasta puolustamisesta. Kamerunin maalia en muistanut, mutta Chilen maalista lähtien kaikissa Brasilialle tehdyissä maaleissa, puolustus oli tuuliajolla tavalla tai toisella. Saksa oli sitten löytänyt omissa analyyseissään nämä heikkoudet ja häikäilemättä hyödynsi ne.
Jos Brasiliaa miettii joukkueena, niin pelaajien pitäisi olla taitavia pallollisesti ja ymmärtää hyvien syöttökombinaatioiden tärkeys. Tai siis näin ehkä oli joskus aikaisemmin, sillä nykyisessä joukkueessa vain harva pelaaja tuntui osaavan osallistumisen syöttöpeliin. Valtaosan ajasta joukkueen pelaajat seisoskelivat paikallaan ja katselivat pallollista pelaajaa ja odottivat omaa vuoroaan tehdä kikkojaan. Ehkä hieman ylikärjistettyä, mutta tuollaisen kuvan joukkue antoi itsestään parissa viimeisessä pelissä.
Brasilian puolustuspeli perustuu selvästi siihen, että tuomari sallii kovan pelaamisen, jolloin joukkue yksinkertaisesti potkii vastustajan ulos pelistä. Kolumbiaa vastaan pelattu peli oli tästä selvin esimerkki, mutta eilenkin tauolta kentälle vaihdettu Fernardinho esitti pääasiallisesti otteita, jotka kuuluisivat jonnekin muualle kuin jalkapallokentälle.
Säälittävintä sekä puolustuspelin että hyökkäyspelin osalta oli se, että Brasilialta puuttui aito joukkuepeli. Jos Brasilian maaleja katsoo turnauksesta, niin ne koostuvat joko puhtaista yksilösuorituksista tai sitten erikoistilannemaaleista. Hienot syöttökombinaatiot, liikkuminen pallottomana ja pelaaminen joukkueena olivat kadonneet jonnekin historian syövereihin.
Hollanti taas kiillotti kilpeään jalkapallon ylisuorittajana. Pieni maa, joka tuottaa liukuhihnalta hyviä pelaajia, mutta joka tällä kertaa oli liikkeellä vain muutaman huipun kanssa, osoitti jälleen eilen, kuinka joukkue on parempi kuin lauma taitavia yksilöitä. Kaikki pelaajat uskoivat systeemiin ja pyrkivät joka tilanteessa suorittamaan sitä mahdollisimman hyvin. Jalkapallo on joukkueurheilua.
Varsinainen peli muodostui sitten näistä lähtökohdista ja lopputulos oli hyvinkin ansaittu. Tuomari nosti itsensä tapetille muutamalla kyseenalaisella tuomiolla, mutta ei ratkaissut peliä suuntaan taikka toiseen. Edelleenkin epäuskoisena katselin brassien jatkuvaa kaatuilua ja tuomarille itkemistä ja kun Robben malttoi pääasiallisesti mielensä, niin pelin edetessä oma kannatukseni siirtyi entistä vahvemmin Hollannin puolelle.
Ikävä tulee sitä Brasiliaa, joka rakentui yksilöiden taidolle, mutta myös yhdessä esittämiselle. Nykyjalkapallossa tuntuu olevan trendinä, että suurimmaksi tähdeksi nousee se, joka pystyy esittämään yksin eniten kikkoja. Vain kaiholla voi muistella 80-luvun Brasiliaa, jossa syöttökuvion ideana oli saada se viides pelaaja vapaaseen paikkaan eikä vain tehdä itselleen tilaa. Näissä kisoissa Saksa, Chile ja Kolumbia olivat niitä joukkueita, jotka pääsivät lähimmäksi tuollaista hyökkäävän joukkuepelin ideaa. Toivotaan, että se kantaa hedelmää jatkossa ja saamme nähdä tulevaisuudessa ehkä Brasilialtakin taas kaunista jalkapalloa.
En tiedä vaikuttaako Brasilian maine vai mikä siihen, että joukkueeseen on hankala asennoitua objektiivisesti, mutta rupesin sitten pelin aikana miettimään Brasilialle tehtyjä maaleja. Alkulohkossa Kroatia teki maalin nopeasta vastaiskusta, kun Brasilian puolustajilla ei ollut hajuakaan tilanteen oikeasta puolustamisesta. Kamerunin maalia en muistanut, mutta Chilen maalista lähtien kaikissa Brasilialle tehdyissä maaleissa, puolustus oli tuuliajolla tavalla tai toisella. Saksa oli sitten löytänyt omissa analyyseissään nämä heikkoudet ja häikäilemättä hyödynsi ne.
Jos Brasiliaa miettii joukkueena, niin pelaajien pitäisi olla taitavia pallollisesti ja ymmärtää hyvien syöttökombinaatioiden tärkeys. Tai siis näin ehkä oli joskus aikaisemmin, sillä nykyisessä joukkueessa vain harva pelaaja tuntui osaavan osallistumisen syöttöpeliin. Valtaosan ajasta joukkueen pelaajat seisoskelivat paikallaan ja katselivat pallollista pelaajaa ja odottivat omaa vuoroaan tehdä kikkojaan. Ehkä hieman ylikärjistettyä, mutta tuollaisen kuvan joukkue antoi itsestään parissa viimeisessä pelissä.
Brasilian puolustuspeli perustuu selvästi siihen, että tuomari sallii kovan pelaamisen, jolloin joukkue yksinkertaisesti potkii vastustajan ulos pelistä. Kolumbiaa vastaan pelattu peli oli tästä selvin esimerkki, mutta eilenkin tauolta kentälle vaihdettu Fernardinho esitti pääasiallisesti otteita, jotka kuuluisivat jonnekin muualle kuin jalkapallokentälle.
Säälittävintä sekä puolustuspelin että hyökkäyspelin osalta oli se, että Brasilialta puuttui aito joukkuepeli. Jos Brasilian maaleja katsoo turnauksesta, niin ne koostuvat joko puhtaista yksilösuorituksista tai sitten erikoistilannemaaleista. Hienot syöttökombinaatiot, liikkuminen pallottomana ja pelaaminen joukkueena olivat kadonneet jonnekin historian syövereihin.
Hollanti taas kiillotti kilpeään jalkapallon ylisuorittajana. Pieni maa, joka tuottaa liukuhihnalta hyviä pelaajia, mutta joka tällä kertaa oli liikkeellä vain muutaman huipun kanssa, osoitti jälleen eilen, kuinka joukkue on parempi kuin lauma taitavia yksilöitä. Kaikki pelaajat uskoivat systeemiin ja pyrkivät joka tilanteessa suorittamaan sitä mahdollisimman hyvin. Jalkapallo on joukkueurheilua.
Varsinainen peli muodostui sitten näistä lähtökohdista ja lopputulos oli hyvinkin ansaittu. Tuomari nosti itsensä tapetille muutamalla kyseenalaisella tuomiolla, mutta ei ratkaissut peliä suuntaan taikka toiseen. Edelleenkin epäuskoisena katselin brassien jatkuvaa kaatuilua ja tuomarille itkemistä ja kun Robben malttoi pääasiallisesti mielensä, niin pelin edetessä oma kannatukseni siirtyi entistä vahvemmin Hollannin puolelle.
Ikävä tulee sitä Brasiliaa, joka rakentui yksilöiden taidolle, mutta myös yhdessä esittämiselle. Nykyjalkapallossa tuntuu olevan trendinä, että suurimmaksi tähdeksi nousee se, joka pystyy esittämään yksin eniten kikkoja. Vain kaiholla voi muistella 80-luvun Brasiliaa, jossa syöttökuvion ideana oli saada se viides pelaaja vapaaseen paikkaan eikä vain tehdä itselleen tilaa. Näissä kisoissa Saksa, Chile ja Kolumbia olivat niitä joukkueita, jotka pääsivät lähimmäksi tuollaista hyökkäävän joukkuepelin ideaa. Toivotaan, että se kantaa hedelmää jatkossa ja saamme nähdä tulevaisuudessa ehkä Brasilialtakin taas kaunista jalkapalloa.
lauantai 12. heinäkuuta 2014
Brasilia-Hollanti, ennakko
Pronssiottelu on aika monen mielestä täysin turha peli, mutta tyypillisesti se on kuitenkin ollut viihdyttävä ottelu, jossa on tullut maaleja. Osa syy tähän on sillä, että kummallakaan joukkueella ei ole tässä vaiheessa mitään syytä säästellä ja samalla penkiltä avaukseen nousee tuoreita miehiä, jotka ovat innostuneempia pelaamaan.
Kotijoukkue on ollut neljästi pronssipelissä ja kolmesti voittanut, joten siltä kantilta Brasilialla on pieni etu. Peli tulee olemaan hyökkäävää, tai näin historia väittää, sillä viimeksi on pronssipelissä jääty alle kolmen maalin vuonna 1974. Brasilialla lienee enemmän näytettävää ja tarve pestä kasvonsa kotiyleisön edessä, joten sekin nostanee hieman kotijoukkueen asemia.
Hollannin tilannetta parantanee se, että vaikka van Persie todennäköisesti huilaa, niin heillä löytyy kärkeen pelaaja, joka osaa tehdä maaleja eli Huntelaar. Mikäli Robben haluaa pelata, niin tässä pelissä hänellekin tulee taas tilaa tehdä nopeita kuljetuksia, laukauksia ja kaatumisia. Lisäksi van Gaal on ollut taktisesti aivan eri tasolla kuin Scolari, joka on pelannut käytännössä koko kisat yhdellä ja ainoalla tavalla.
Vaihtomiehiä nähdään siis tänään kentällä paljon ja molempiin suuntiin hyökkäävää peliä, jossa Brasilia todennäköisesti pitää palloa enemmän ja Hollanti käyttänee parasta asettaan eli taktista ylivoimaa ja hyödyntää Brasilian jättämät aukot. Tulosvetoon molemmille 2 ja 3 maalia.
Kotijoukkue on ollut neljästi pronssipelissä ja kolmesti voittanut, joten siltä kantilta Brasilialla on pieni etu. Peli tulee olemaan hyökkäävää, tai näin historia väittää, sillä viimeksi on pronssipelissä jääty alle kolmen maalin vuonna 1974. Brasilialla lienee enemmän näytettävää ja tarve pestä kasvonsa kotiyleisön edessä, joten sekin nostanee hieman kotijoukkueen asemia.
Hollannin tilannetta parantanee se, että vaikka van Persie todennäköisesti huilaa, niin heillä löytyy kärkeen pelaaja, joka osaa tehdä maaleja eli Huntelaar. Mikäli Robben haluaa pelata, niin tässä pelissä hänellekin tulee taas tilaa tehdä nopeita kuljetuksia, laukauksia ja kaatumisia. Lisäksi van Gaal on ollut taktisesti aivan eri tasolla kuin Scolari, joka on pelannut käytännössä koko kisat yhdellä ja ainoalla tavalla.
Vaihtomiehiä nähdään siis tänään kentällä paljon ja molempiin suuntiin hyökkäävää peliä, jossa Brasilia todennäköisesti pitää palloa enemmän ja Hollanti käyttänee parasta asettaan eli taktista ylivoimaa ja hyödyntää Brasilian jättämät aukot. Tulosvetoon molemmille 2 ja 3 maalia.
torstai 10. heinäkuuta 2014
Hollanti-Argentiina, jälkipuheet
Peli meni sitten ihan odotusten mukaisesti. Kumpikin puolusti tiukasti ja hyviä paikkoja oli harvassa. Argentiina oli ehkä hippusen terävämpi pelin aikana ja pilkuissa Sergio Romero oli selvästi edellä Cillesseniä. Romerolle myös plussaa siitä, että hän ei käynyt pallolla psyykkaamassa laukojaa ja oli siten selvästi rauhallisemman oloinen maalivahdeista.
Molemmat pelasivat jopa niin odotusten mukaisesti, että tästä pelistä ei löytynyt mitään uutta ja ihmeellistä jatkopelien ennakoimista varten. Pronssipelissä suurin kysymys on Hollannin asenne ja loppuotteluun sitten kaivattaisiin hieman Di Mariaa vaikka Lavezzi oli selkeästi parantanut otteitaan. Aguero sen sijaan, vaihdosta sisään päästyään, oli edelleen vaatimaton ja ihmeitä pitää tapahtua, että hänet avauksessa nähtäisiin.
Rahaakin tuli, mutta tulos ei suuremmin ketään yllättänyt, joten kerroin taisi jäädä alle kahdeksan. Lauantaina jatketaan sitten positiivisen saldon metsästämistä.
Molemmat pelasivat jopa niin odotusten mukaisesti, että tästä pelistä ei löytynyt mitään uutta ja ihmeellistä jatkopelien ennakoimista varten. Pronssipelissä suurin kysymys on Hollannin asenne ja loppuotteluun sitten kaivattaisiin hieman Di Mariaa vaikka Lavezzi oli selkeästi parantanut otteitaan. Aguero sen sijaan, vaihdosta sisään päästyään, oli edelleen vaatimaton ja ihmeitä pitää tapahtua, että hänet avauksessa nähtäisiin.
Rahaakin tuli, mutta tulos ei suuremmin ketään yllättänyt, joten kerroin taisi jäädä alle kahdeksan. Lauantaina jatketaan sitten positiivisen saldon metsästämistä.
keskiviikko 9. heinäkuuta 2014
Hollanti-Argentiina, ennakko
1978 finaalin uusinta, Hollannin kosto jne. Media taas hakee historiasta lisää panosta ottelulle, mutta pelaajat tuskin ovat siitä kiinnostuneita. Sen sijaan jos katsotaan joukkueiden edellinen kohtaaminen 2006 MM-kisoissa, jolloin joukkueet pelasivat 0-0-tasapelin alkulohkossa, niin ollaan varmaankin lähempänä totuutta.
Argentiinalta puuttuu keskikentän duracell-jänis Angel Di Maria, joten ratkaisut jäävät pääosin Messin harteille. Aguero on mahdollisesti pelikunnossa, mutta hänen esityksensä näissä kisoissa ovat olleet sen verran heikkoja, että ihmettelisin, jos hän olisi avauksessa. Puolustuksessa Rojo palaa takaisin pelikiellon jälkeen, joten hänen harteilleen jää Robbenin vartiointi.
Hollannilta puuttunee keskikentältä edelleen De Jong, joten Messin vartioiminen on sitten muiden homma. Mielenkiintoista onkin nähdä lähteekö Hollanti vartioimaan Messiä vai keskittyykö joukkue ottamaan kaiken tilan pois keskeltä kolmella keskikenttäpelaajalla. Muuten Hollanti varmasti lähtee peliin varovaisemmin kuin Costa Ricaa vastaan.
Molemmat joukkueet sumputtavat vahvasti keskustan, joten ratkaisujen pitäisi tulla laidoilta. Tässä Hollannilla on etu Robbenin takia, mutta van Persie on ollut pari viime päivää vatsavaivojen takia harjoittelematta, joten on mahdollista että hän ei pelaa. Tällöin joukkueen teho kärjessä saattaa laskea hieman.
Molemmilla joukkueilla on melko vähän ratkaisijoita ja tiukka ja kurinalainen puolustuspeli, joten tässä ottelussa tullaan näkemään vähän maaleja. Molemmille 0 ja 1 maalia tulosvetoon.
Argentiinalta puuttuu keskikentän duracell-jänis Angel Di Maria, joten ratkaisut jäävät pääosin Messin harteille. Aguero on mahdollisesti pelikunnossa, mutta hänen esityksensä näissä kisoissa ovat olleet sen verran heikkoja, että ihmettelisin, jos hän olisi avauksessa. Puolustuksessa Rojo palaa takaisin pelikiellon jälkeen, joten hänen harteilleen jää Robbenin vartiointi.
Hollannilta puuttunee keskikentältä edelleen De Jong, joten Messin vartioiminen on sitten muiden homma. Mielenkiintoista onkin nähdä lähteekö Hollanti vartioimaan Messiä vai keskittyykö joukkue ottamaan kaiken tilan pois keskeltä kolmella keskikenttäpelaajalla. Muuten Hollanti varmasti lähtee peliin varovaisemmin kuin Costa Ricaa vastaan.
Molemmat joukkueet sumputtavat vahvasti keskustan, joten ratkaisujen pitäisi tulla laidoilta. Tässä Hollannilla on etu Robbenin takia, mutta van Persie on ollut pari viime päivää vatsavaivojen takia harjoittelematta, joten on mahdollista että hän ei pelaa. Tällöin joukkueen teho kärjessä saattaa laskea hieman.
Molemmilla joukkueilla on melko vähän ratkaisijoita ja tiukka ja kurinalainen puolustuspeli, joten tässä ottelussa tullaan näkemään vähän maaleja. Molemmille 0 ja 1 maalia tulosvetoon.
Brasilia-Saksa, jälkipuheet
Ihan ei peli mennyt ennusteiden mukaisesti. Näin kuitenkin voi käydä, kun toisen joukkueen peli romahtaa täysin ja toinen joukkue onnistuu kaikessa. Saksa oli saanut luotua paikkoja jo aikaisemmissakin peleissä, mutta nyt kaikki syötöt menivät perille ja kaikki laukaukset tuntuivat menevän sisään.
Brasilia taas ei pystynyt käyttämään parasta asettaan eli kovaa taklaamista, kun Saksa liikutteli palloa riittävän nopeasti ja laajalla rintamalla, jolloin ainakin Fernardinho tuntui olevan ihan hukassa, kun ei saanut vetää yhtä ja samaa pelaajaa koko ajan sukille kuten Kolumbiaa vastaan. Muutenkin joukkueen ajatus tuntui olevan hyökkäyssuuntaan ja liike puolustuspäässä oli olematonta.
Aikaisemmissa peleissä Brasilia oli onnistunut tekemään johtomaalin kulmapotkusta ja keskittyi sen jälkeen pitämään johtoaan kaikin keinoin. Nyt kuin jalkapallojumalien kostona Saksa sai johtomaalin kulmapotkusta hyvin samantapaisesti ja Brasilian peli hajosi käsiin. Joukkue ei ilmeisesti ollut ollenkaan valmistautunut siihen, että jos Saksa saa aikaisen johtomaalin, niin mitä pitäisi tehdä.
Marcelo teki omalta laidaltaan epätoivoisia nousuja ylös ja kun Luiz Gustavo eikä Fernardinho ollut sitten häntä paikkaamassa laidalla, niin Müller sai vapaan alueen mellastaa ja iso osa Saksan paikoista tulikin Marcelon vapaaksi jättämästä laidasta. Puolen tunnin jälkeen loppupeli olikin sitten kosmetiikkaa.
Jos Brasilian joukkuetta ryhtyy tarkemmin tutkimaan yksilöinä, niin tämänlainen tulos ei ole aivan järkyttävä yllätys. Joukkueessa ei ole oikeastaan yhtään suurta tähteä Neymarin lisäksi ja valtaosa pelaajista on omissa joukkueissaan rivimiehiä, joiden tehtävänä on tukea muiden maiden tähtiä. Jos miettii Brasilian maailmanmestarijoukkuetta vuodelta 2002, niin joukkueessa pelasivat Cafu, Roberto Carlos, Gilberto Silva, Ronaldo, Rivaldo ja Ronaldinho ja penkiltä löytyi vielä Kaka. Muutenkin joukkueen nimilista on täynnä pelaajia, jotka olivat omissa seurajoukkueissaan tähtiä, kun nykyinen Brasilia on vain haalea kuva tuosta joukkueesta.
Saksan joukkue on parempien pelaajien lisäksi myös parempi nimenomaan joukkueena, joten Brasilia hävisi tämän ottelun joka saralla. Neymarin ja Thiago Silvan mukanaolo olisi varmasti tehnyt Brasiliasta paremman, mutta eilisillä esityksillä olisi tarvittu aikamoinen uudistus keltapaitojen pelaamisessa, että heillä olisi ollut mitään mahdollisuutta.
Jos Saksa pystyy säilyttämään saman tehokkuuden hyökkäysalueella, mitä suuresti epäilen, niin on ihan sama kumpi joukkue tulee tämän päivän pelistä vastaan finaalissa. Eilisellä esityksellä Saksa olisi pyöritellyt minkä tahansa muun joukkueen. Mutta kun muistelee aikaisempia esityksiä, Saksa on haavoittuva, joten en usko, että loppuottelu on vielä taputeltu.
Brasilia taas ei pystynyt käyttämään parasta asettaan eli kovaa taklaamista, kun Saksa liikutteli palloa riittävän nopeasti ja laajalla rintamalla, jolloin ainakin Fernardinho tuntui olevan ihan hukassa, kun ei saanut vetää yhtä ja samaa pelaajaa koko ajan sukille kuten Kolumbiaa vastaan. Muutenkin joukkueen ajatus tuntui olevan hyökkäyssuuntaan ja liike puolustuspäässä oli olematonta.
Aikaisemmissa peleissä Brasilia oli onnistunut tekemään johtomaalin kulmapotkusta ja keskittyi sen jälkeen pitämään johtoaan kaikin keinoin. Nyt kuin jalkapallojumalien kostona Saksa sai johtomaalin kulmapotkusta hyvin samantapaisesti ja Brasilian peli hajosi käsiin. Joukkue ei ilmeisesti ollut ollenkaan valmistautunut siihen, että jos Saksa saa aikaisen johtomaalin, niin mitä pitäisi tehdä.
Marcelo teki omalta laidaltaan epätoivoisia nousuja ylös ja kun Luiz Gustavo eikä Fernardinho ollut sitten häntä paikkaamassa laidalla, niin Müller sai vapaan alueen mellastaa ja iso osa Saksan paikoista tulikin Marcelon vapaaksi jättämästä laidasta. Puolen tunnin jälkeen loppupeli olikin sitten kosmetiikkaa.
Jos Brasilian joukkuetta ryhtyy tarkemmin tutkimaan yksilöinä, niin tämänlainen tulos ei ole aivan järkyttävä yllätys. Joukkueessa ei ole oikeastaan yhtään suurta tähteä Neymarin lisäksi ja valtaosa pelaajista on omissa joukkueissaan rivimiehiä, joiden tehtävänä on tukea muiden maiden tähtiä. Jos miettii Brasilian maailmanmestarijoukkuetta vuodelta 2002, niin joukkueessa pelasivat Cafu, Roberto Carlos, Gilberto Silva, Ronaldo, Rivaldo ja Ronaldinho ja penkiltä löytyi vielä Kaka. Muutenkin joukkueen nimilista on täynnä pelaajia, jotka olivat omissa seurajoukkueissaan tähtiä, kun nykyinen Brasilia on vain haalea kuva tuosta joukkueesta.
Saksan joukkue on parempien pelaajien lisäksi myös parempi nimenomaan joukkueena, joten Brasilia hävisi tämän ottelun joka saralla. Neymarin ja Thiago Silvan mukanaolo olisi varmasti tehnyt Brasiliasta paremman, mutta eilisillä esityksillä olisi tarvittu aikamoinen uudistus keltapaitojen pelaamisessa, että heillä olisi ollut mitään mahdollisuutta.
Jos Saksa pystyy säilyttämään saman tehokkuuden hyökkäysalueella, mitä suuresti epäilen, niin on ihan sama kumpi joukkue tulee tämän päivän pelistä vastaan finaalissa. Eilisellä esityksellä Saksa olisi pyöritellyt minkä tahansa muun joukkueen. Mutta kun muistelee aikaisempia esityksiä, Saksa on haavoittuva, joten en usko, että loppuottelu on vielä taputeltu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)